Kuka kaipaa ulkoilureittejä?

Kaikki! En keksi äkkisiltään yhtään ihmisryhmää, jolle reiteistä ei voisi olla hyötyä.

Talvella voi myös retkeillä ja pyöräillä, murtomaahiihto ei ole ainoa vaihtoehto!

Tärkein asia elämässä selviytymiseen on varmaan empatiakyky. Empatia, eli toisen asemaan asettuminen, on tärkeää niin toisia ihmisiä, kuin luontoakin kohtaan. Maalla metsien keskellä asuvan on välillä hankala ymmärtää, mihin merkattuja reittejä muka tarvittaisiin. Voihan vaan mennä metsään ja kävellä siellä, tuossahan sitä on ihan vieressä! Jos Suomen kehittymistä on seurannut, on tärkeää ymmärtää voimakas kaupungistuminen. Vielä 1950-luvulla enemmistö suomalaisista asui maaseudulla, mutta jo 70-luvulla asetelma oli kääntynyt. On ennustettu, että 2050-luvulla 90% suomalaisista asuu kaupungeissa.

Miten tämä sitten liittyy ulkoilureitteihin? Tai empatiaan? Kaikki se, mikä itselle on itsestäänselvää, ei ole sitä kaikille. Jos kosketusta luonnossa oleiluun tai siellä liikkumiseen ei ole, on silti tärkeää antaa kaikille mahdollisuus mennä luontoon. Opasteet luovat turvallisuutta ja antavat tilaisuuden nauttia siitä ympäröivästä luonnosta eksymisen pelon sijaan. Tämä olisi metsien sylissä ikänsä kasvaneiden hyvä ymmärtää.

Kartanluku ei ole kaikilla hallussa. Opastetut reitit ovat sen vuoksi tärkeitä!

Miksi luontoon sitten kannattaa mennä? Ja tarvitseeko kaikkien mennä sinne? Olen vahvasti sitä mieltä, että kannattaisi ainakin kokeilla. Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia. Aihetta on tutkittu koko ajan enemmän ja kaikki tulokset viittaavat siihen, että luonnossa vietetty aika vaikuttaa niin työkykyyn ja yleiseen jaksamiseen, itsetuntoon, mielenterveyteen ja niin edelleen. Lista on loputon. Ja koska suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa, joissa on hyvin vähän viheralueita, olisi hyvä päästä hengähtämään tai lataamaan akkuja opastetuille luontoreiteille. Suunnistustaito ei nimittäin siirry verenperintönä sukupolvilta seuraaville.

Kuuntelin Yle Areenasta ohjelman Luonto ja mieli ja kaikki omatkin huomioni vahvistuivat entisestään. Hyvin monenlaiset ihmiset hakevat luonnosta hyvin monenlaisia asioita. Ennen kaikkea luonnossa ollessa aikakäsite ikään kuin vääristyy ja hektinen elämä jää hetkeksi tauolle. Ja vaikka sinne poluille menisi harrastamaan vauhdikasta fyysistä liikuntaa, mieli rauhoittuu silti. Luonnossa liikkumisen suosio on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. En ihmettele. Yhteiskunnan vaatimukset erityisesti työrintamalla kiristyvät, joten ihmiset tarvitsevat turvapaikkaa, missä kukaan ei ole vaatimassa mitään.

Myös maanomistajien asemaan kannattaa osata asettua. Kun reitistöjä suunnitellaan tehtäväksi reittitoimituksen kautta, nousee yksityisellä metsänomistajalla huoli omaisuutensa turvasta. Puhutaan rasitteista, ja nimensä mukaisesti se tarkoittaa rasitetta esimerkiksi maata myydessä. Virallinen reitti pysyy paikallaan, vaikka maanomistajuus vaihtuu. Metsästä toimeentulonsa saavat miettivät myös hakkuiden muuttumista hankalammaksi; metsäkone ei saa pilata polkua ja tästä voi aiheutua lisäkustannuksia. Ollaan jopa huolissaan reittejä käyttävien roskaamisesta ja metsäpaloista. Maanomistajalle maksettava korvaus ei ole mikään lottovoitto itsessään. Jos reitin alta joudutaan kaatamaan puita, korvataan niiden arvo luonnollisesti omistajalle. Lisää puitahan siihen ei sen jälkeen voi istuttaa.

Rakennemuutos on kuitenkin iskenyt Jämsään rajusti. Yksi paperitehdas jo lopetettiin, eikä toisenkaan pysyvyys ole mitenkään kiveen hakattu. Nyt myös opiskelupaikoista nipistetään, kun Gradialta aiotaan viedä matkailu- ja ravintola-alat, sekä laboratorioala kokonaan muualle. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan matkailu toi kuitenkin koronasta huolimatta vuonna 2021 Suomeen 16 miljardia euroa. Jämsäänkin matkailu tuo rahaa yli 43 miljoonaa euroa vuosittain. Nämä ovat merkittäviä lukuja, joita silmäilemällä jokainen ymmärtää, että alaan kannattaa panostaa. Harva vuokraa vieraalta paikkakunnalta majoitusta ihan vaan sen mökin sisustuksen takia, vaan ympäristön ja siellä tarjolla olevien mahdollisuuksien perusteella. Ihmiset kaipaavat erilaisia liikkumismahdollisuuksia, maastohiihto ei ole enää ainoa talvilaji. Esimerkiksi tselleni tuli yllätyksenä pyöräilijöiden into matkustaa maastopyöräilyreittien perässä pitkiäkin matkoja. Isojärven kansallispuistossa juttelin pariskunnan kanssa, jotka tulivat Kuusamosta vartavasten pyöräilemään merkitylle reitille. He kertoivat etsivänsä pyöräreittejä netistä ja suunnittelevat lomareissunsa niiden mukaan. Talvipyöräilymahdollisuuksia tunnutaan kaipaavan koko ajan enemmän.

Maastopyöräily on koko ajan suositumpaa.

Suullisesti tai kirjallisella sopimuksella maanomistajan kanssa sovituista reiteistä halutaan kuitenkin eroon. Kuntien etu ei ole se, että reitti vaihtaa paikkaa pahimmillaan joka vuosi jostain kohtaa. Karttojen ja reittitietojen päivittäminen on työlästä sekin, ei pelkästään reittien uuteen paikkaan siirtäminen. Ja yleensähän viralliset reitit laitetaan kulkemaan valmiilla poluilla, joilla kansa on tottunut aina kulkemaan (ilman opasteita tosin). Ei voida olettaa, että Etelä-Suomen suurimman hiihtokeskuksen (Himoksen) jokainen hiihtäjä, patikoija tai pyöräilijä osaisi suunnata uudelle polulle, jos se on edellisen kerran jälkeen vaihtanut paikkaa, eikä opasteita ole. Ei näin osaa tehdä paikallinenkaan liikkuja. On myös maanomistajan etu, että reitit ovat ja pysyvät, ettei maasto kulu monesta kohtaa. Ja kun kaupunki on reittien ylläpitovastaava, paikat pysyvät kunnossa.

Maasto ei kulu monesta paikkaa, kun kulku ohjataan merkityille reiteille.

Entä missä mennään nyt Jämsän reitistöjen suhteen? Alustava reittiluonnos on tehty ja maanomistajiin on oltu yhteydessä. Reittilinjauksia voidaan tehdä maanomistajien kanssa myös sopimuksilla. Haaveena on yli 150 kilometriä hyvin opastettuja reittejä, joilta ei eksy kuin tarkoituksella. Polut antavat mahdollisuuden niin paikallisille, kuin turisteille mahdollisuuden nauttia luonnossa liikkumisesta. Myös esteettömiä kohteita on tulossa lisää, Synninlukon esteettömät rakenteet viimeistellään keväällä lumien sulettua. Keskustan ja Himoksen alueille tulee omansa. Kaupungin omistamilla mailla reittejä aletaan valmistella suunnitelman mukaisesti piankin.

Reittiluonnos täällä.

Keski-Suomen Liitto

Himos-Jämsä

Juttu on osa yhteistyötä Jämsän kaupungin ja reitistöhankkeen kanssa.

One Comment on “Kuka kaipaa ulkoilureittejä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: