Kekkoslandia Kotaköngäs-Kiilopää

Kotakönkään laavussa nukutun yön jälkeen matka jatkui Padagovaa kohti. Polku luikerteli kallioiden päälle ja turkoosinsininen joki loisti vieressä. En usko koskaan nähneeni niin kauniin väristä vettä! Tuntui ettei matka etene ollenkaan, kun koko ajan oli pakko pysähdellä ihmettelemään maisemia. Polvi kipeytyi polulla koko ajan lisää. Nousut ja laskut, polulla olevat liukkaat juurakot ja kivet olivat…

Urho Kekkosen kansallispuistossa

Ajatus oli viettää viisi vuorokautta vaeltaen Kiilopäältä Sokostille ja takaisin, mutta kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Löysin itsestäni uusia ulottuvuuksia; polven. Karkasimme heti pois polulta. Nousimme Niilanpään huipun tuntumaan. Aamu oli kirpeä, maassa oli kuuran reunustamia riekonmarjan punaisia lehtiä ja heinien kastepisarat olivat jäässä. Aurinko paistoi, kaipasin aurinkolaseja, mutta nautin lämmittävistä säteistä kasvoillani. Tunturikoivujen…

Muotkalla värejä etsimässä

Viisi päivää seikkailin kymmenen asiakkaan kanssa Muotkatunturin erämaassa. Olimme vähän liian aikaisin liikkeellä ruskaa ajatellen, mutta värejä löytyi. Niitä oli tuntureiden väleissä, ylängöillä, soilla ja sammalikoissa. Aamulla sateen jälkeen punertavissa juolukanlehdissä kimmelsi timantteja. Keltaisen ja oranssin sekamelska vaivaiskoivikoissa antoi aavistusta siitä, mitä räikeiden tunturimaalausten tekijät ovat nähneet, eivätkä liioitelleet yhtään. Kypsät mustikat odottivat poimijaansa punaisissa…

Viikko Kaldoaivin erämaassa

On kulunut pari viikkoa siitä, kun palasin viikon vaellukselta Kaldoaivista. Olen miettinyt reissua paljon. Joskus asioita täytyy sulatella. Vaikka vaellus oli minulle työtä, se teki minuun vaikutuksen. Vaikka olin kulkenut saman reitin aiemminkin, koin kaiken kuin ensimmäistä kertaa. Se johtui mukana olleista ihmisistä. Opin paljon. En pelkästään luonnosta, vaan ihmisistä ja omasta itsestäni. Eniten juuri…

UKK naislauman kanssa

Sain suunnitella Suomen Latu Kiilopäälle ohjelmaa ja lopulta päädyin vetämään naisten tunturivaelluskurssia Kekkosen puistoon. Kursseja tuli kaksi, koska paikat menivät nopealla aikataululla loppuun. Kurssilla oltiin ensimmäinen ja viimeinen yö Kiilopäällä, välissä opeteltiin tekemisen kautta vaeltamista tuntureilla. Kekkosen puistossa olin aiemmin retkeillyt lasten kanssa. Vaikka töissä olinkin, nautin puiston monipuolisuudesta ja kauniista maisemista suunnattomasti. Ensi viikko…

Somen voima

On vähän ristiriitaista saada toisinaan arvosteluja siitä, että sometan reissuiltani. Siitähän kaikki lähti. Jos en olisi somettanut, ei kukaan tietäisi vaelluksistani. Kukaan ei pääsisi mukanani kokemaan maisemia, jännitystä, onnen ja ilon hetkiä ja yhteyttä luontoon. Sitäkään, kun ylitän pelkoni, teen jotain mitä en olisi uskonut pystyväni. Some on minulle osa arkea. Asun maaseudulla, kaukana ystävistä…

Vaellan, siis elän

Tiedän, etten ole samanlainen kuin moni muu. Tunnen monessa asiassa ja tilanteessa oloni ulkopuoliseksi ja vähintäänkin vaivaantuneeksi. En omista yksiäkään ”naiskenkiä” ja olen jo kuukausia etukäteen hermona, jos olen menossa tilaisuuteen, jossa edellytetään niinsanottua parempaa pukeutumista. En rentoudu shoppailemalla, kuten moni nainen sanoo tekevänsä. Saan kyllä mielihyvää, kun saan hommattua uusia retkeilytarvikkeita, mutta ne tulevat…

Käsivarren erämaan loppuviikko

Olin siis iltamyöhällä Pitsusjärven autiotuvalla. Juttelin mukavan pariskunnan kanssa, he olivat tulleet eri reittiä. Meillä kaikilla oli ajatuksena huiputtaa Halti seuraavana päivänä. Aamulla matkin röyhkeästi muita jättämällä suurimman osan kamoista kämpälle ja pakkasin Kajkaan vain keittimen, ruokaa ja lämmintä lisävaatetta. Seura oli mukavaa, mutta en halunnut tunkea itseäni pariskunnan seuraan. Lähdin matkaan yksin ja en…

Käsivarren erämaa

Koska kaikki suunnitelmat kuukauden yhtäjaksoisesta yksinvaelluksesta olivat menneet pieleen, päätin voimia kerätessäni Ivalossa tehdä ihan uudet suunnitelmat. Sain ystäviltäni kartan Käsivarren erämaasta ja lähdin sinne. Koskaan en ollut siellä aikaisemmin käynyt. Käsivarren erämaata oli vähän niinkuin säästelty ensi talveksi, koska suunnitteilla on huiputtaa Halti sukset jalassa. Tässä kuitenkin olin, Kilpisjärven luontotuvan parkkipaikalla ilman mitään käsitystä…

Yksin Muotkalla (loppureissu)

22.8. Olin siis nukkunut yön ihan Piekanaäytsin lähellä. Aamulla heräsin, kun poro ynähti ihan teltan kupeella. Hypähdin äkkiä ulos makuupussista ja aloin pitämään ääntä, ettei poro tulisi kompuroimaan telttani naruihin. Oli ihanan aurinkoinen aamu! Viritin aurinkokennon varastoimaan energiaa. Yö oli ollut todella kylmä, oli pitänyt kaivautua ihan makuupussin sisään. Nyt kävin teltan pinnat läpi wettexillä,…

Yksin Muotkalla

Halusin kulkea vanhan ”postipolun”. Tiedän, ettei se oikeasti ole postipolku, mutta se ei ole nyt asian ydin. Polku on kuitenkin vanha ja olin kiinnostunut näkemään sen mutkat ja kiventaukset. Olin aiemmin kuullut polusta pelkkää hyvää. Myös heinäkuinen reissu Muotkatunturin erämaahan miehen ja lasten kanssa oli ollut odotettua parempi, joten odotukset oli korkealla. 17.8. Ajoin Inariin…

Kaldoaivin erämaassa 2016

Ennen varsinaista yksinvaellusta vietin 7 päivää ja 7 yötä Kaldoaivissa. Mukanani oli kaksi asiakasta, joille opetin erämaassa vaeltamista ja kaikkea mikä siihen liittyy. Jos nyt vielä oli ennestään epäselvää, niin kyllä, olen eräopas. Tai mielummin sanoisin itseäni retkeilyn ammattilaiseksi. Kaldoaivin ”erämaavaelluskurssilla” oli ajatuksena kokeilla käytännössä avotuntureilla vaeltamista, suunnistamista, telttailua, joen ylitystä ja muitakin eteen tulevia…