Kenen vastuu?

Minun. Ei kenenkään muun. Niin ajattelen joka kerta, kun lajittelen roskia kotona. Niin ajattelen, kun teen ostoksia kaupassa. Niin ajattelen, kun retkeilen lähimetsissä, kansallispuistoissa, erämaissa. Omia valintoja on helppo miettiä ja muuttaa tarvittaessa. Mietin ensin luontoa, sitten ihmisiä. Kun kurssitan ihmisiä retkeilemään tai vien ensikertalaisia vaeltamaan, koen vastuuta siitä, miten he oppivat toimimaan luonnossa. On…

Muotkalla värejä etsimässä

Viisi päivää seikkailin kymmenen asiakkaan kanssa Muotkatunturin erämaassa. Olimme vähän liian aikaisin liikkeellä ruskaa ajatellen, mutta värejä löytyi. Niitä oli tuntureiden väleissä, ylängöillä, soilla ja sammalikoissa. Aamulla sateen jälkeen punertavissa juolukanlehdissä kimmelsi timantteja. Keltaisen ja oranssin sekamelska vaivaiskoivikoissa antoi aavistusta siitä, mitä räikeiden tunturimaalausten tekijät ovat nähneet, eivätkä liioitelleet yhtään. Kypsät mustikat odottivat poimijaansa punaisissa…

Viikko Kaldoaivin erämaassa

On kulunut pari viikkoa siitä, kun palasin viikon vaellukselta Kaldoaivista. Olen miettinyt reissua paljon. Joskus asioita täytyy sulatella. Vaikka vaellus oli minulle työtä, se teki minuun vaikutuksen. Vaikka olin kulkenut saman reitin aiemminkin, koin kaiken kuin ensimmäistä kertaa. Se johtui mukana olleista ihmisistä. Opin paljon. En pelkästään luonnosta, vaan ihmisistä ja omasta itsestäni. Eniten juuri…

UKK naislauman kanssa

Sain suunnitella Suomen Latu Kiilopäälle ohjelmaa ja lopulta päädyin vetämään naisten tunturivaelluskurssia Kekkosen puistoon. Kursseja tuli kaksi, koska paikat menivät nopealla aikataululla loppuun. Kurssilla oltiin ensimmäinen ja viimeinen yö Kiilopäällä, välissä opeteltiin tekemisen kautta vaeltamista tuntureilla. Kekkosen puistossa olin aiemmin retkeillyt lasten kanssa. Vaikka töissä olinkin, nautin puiston monipuolisuudesta ja kauniista maisemista suunnattomasti. Ensi viikko…

Runon ja suven päivä

Olin pienenä runotyttö. Olin korviani myöten pihkassa naapurin poikaan ja kirjoitin runoja epätoivoisesta rakkaudesta ja siitä, miten tunsin itseni vialliseksi tai vajavaiseksi kun en saanut vastakaikua. Aikaa on kulunut ikuisuudelta tuntuva jakso, tunnen tuon pojan edelleen, runovihkokin on tallessa. Tuona aikana en unelmoinut tästä työstä mitä teen, minusta piti tulla taiteilija. Silti tästä runosta olen…

Retkeilytaitoja

Tänä keväänä vietin kaikki viikonloput opettamalla perus retkeilytaitoja oppia kaipaaville. Omat taitoni olen hionut vuosien saatossa maastossa liikkumalla ja tekemällä paljon erilaisia reissuja erilaisissa kohteissa. Kilometrejä ja ulkona nukuttuja öitä on kertynyt ihan hirmuinen määrä. Pelkkä eräopaskoulun käyminen 7 vuotta sitten ei ole taitojeni kulmakivi, se oli ponnahduslauta oppia lisää. Taidot ovat tulleet tekemällä ja…

Yksin olemisen tärkeydestä

Olen vakaasti sitä mieltä, että jokaisen ihmisen tulisi viettää aikaa yksin. Tutustua itseensä, oppia mitä asioita pitää tärkeinä, mitä elämältään haluaa ja mitkä asiat tekevät onnellisiksi. Jos ei tunne itseään eikä tunnista tarpeitaan, tulee helposti vain ajelehdittua virrassa muiden mukana. Ajelehtiminen antaa harvoille mitään. Se on ajantuhlaamista ja elämän hukkaan heittämistä. Ei jokainen tarvitse pitkää…

Nuku yö ulkona

En varmaan koskaan ennen ole etukäteen jännittänyt niin paljon ulkona nukkumista, kuin tällä kertaa. Kyseessä oli #nukuyöulkona ennakkoretki, johon Eeva Mäkinen minut kutsui. Eevan kanssa olin jutellut kyllä puhelimessa aiemmin, mutta että mukaan tulisi jotain muotibloggareita. Apua! Pelkäsin, ettei yhteisiä puheenaiheita löydy. Minä muotibloggareiden keskellä. Minä, joka käyn baarissakin villapaidassa ja vaelluskengissä. Jota ihonhoito kiinnostaa…

Retkilaulu

Töiden perässä tulee ajettua autolla ja kuunneltua radiota. Eilen hauskuutin itseäni keksimällä Tequilaan uudet sanat. Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua! Ja nyt kaikki laulamaan!!!   Rommi (Vesalan Tequila sävelellä)   Vihkoon kämpän aution Muistoksi tulevaisuuteen Kynällä raapustan Sivuihin uuden tarinan Kirjaimet sun ja mun Kahden ei toivotun Tartu kii, piirrä tähdet silmiin   Aamuun päin me…

2 viikkoa UKK-puistossa hiihtämässä (Vesa)

Vesa lähti hiihtoreissulle kaksi viikkoa ennen minua, Paistuntureille mennessä napattiin kevätauringon värjäämä mies Kiilopäältä kyytiin. Vesan keväinen Kekkosen reitin vaellus (Kolilta Kiilopäälle) oli tarkkaan suunniteltu ja aikataulutettu, pitkiä päivämatkoja ja kiirettä sisältävä reissu. Hiihtoreissu oli täysin päinvastainen ilman minkäänlaisia reittisuunnitelmia tai aikatauluja. Tarkoitus oli vain nautiskella ja hiihdellä pitkin poikin puistoa. Hiihtotaipaleelle Kiilopäältä lähtiessä neljän…

Paistuntureilla kaikki kelit viikossa

Huhtikuun ekan viikon perinteinen hiihtovaellus tehtiin taas alkuperäisellä kokoonpanolla ja kohteena oli Paistunturin erämaa. Auto jätettiin Utsjoelta parin kilometrin päähän tuttavien pihaan lähelle ravintola Deatnua, jossa syötiin lounas ennen hiihtämään lähtemistä. Ajatuksena oli päästä yöksi Kuoppilasjärvelle. Aloituspäivän piti olla suht helppo, kelkkaura olisi autiotuvalle asti, pitäisi vaan seurata sinisiä viittoja. No olihan siinä tietysti viiden…

Mitä jos kamat rikkoutuu reissulla?

Olen rikkonut teltan reissussa. Olin ottanut mukaan silloin ihan uuden ultrakevyen (ja ultrakalliin) teltan, joka oli miehen silmäterä. Ajattelin, että on kivaa kun teltta menee kajakissa pieneen tilaan. Kuinka ollakkaan, toisena iltana tuulisen melontapäivän jälkeen kaaduin teltan päälle ja hiilikuituinen kaari napsahti juuri liitoskohdan vierestä poikki. Loppureissun nukuin aika erikoisen muotoisessa teltassa… Mies ei ollut…