Kuukausi yksin erämaassa

Vaeltamisen keventämisestä

Oma terveydentila ja paniikki vaeltamiseen kykenemisestä laittoi minut hetkeksi miettimään varusteiden keventämistä. Olen ruumiilliseen työhön tehty. Molemmat vanhempani ovat maalaistaloista, niin minäkin. En ole koskaan oikein ymmärtänyt miksi jokainen säästetty askel ja kantamaton kilo olisi jollain tapaa hyvä asia.

Lue lisää

Tämä kevät ja alkukesä on olleet erilaisia kuin aiemmat. On ollut uutta tekemistä, uuden oppimista, mutta myös vähemmän metsäöitä kuin aiemmin. Kiire on ollut iso osa arkea.

Vielä talvella suunnittelin pakun tuunaamista reissuautoksi. Kesä menisi retkeillessä ja nauttiessa maisemista. Keväällä hyppäsimme kuitenkin Isojärvelle yrittäjiksi, joten paku vaihtui retkiautosta tavaroidenkuljetusautoksi, pakun rakentelu vaihtui leipomispuuhiin ja Heretyn palveluiden suunnittelemiseen.

fbthdr

Pakusta on tuunattu vasta kuljettajan osastoa.

Lue lisää

On ihanaa olla Heretyssä töissä. Ihan kuin olisi ikioma kansallispuisto. Kamala kiire on ollut koko toukokuun, on meinannut vähän stressiäkin pukata, mutta onhan tuo linnunlaulu ja puisto aika rentouttava työympäristö…

Viime viikolla saatiin kutsu osallistumaan ohjattuun hyvinvointiretkeen. Lähtö oli kuudelta, juuri kun kahvila meni kiinni. Vähän väsytti, eikä oikein tehnyt mieli lähteä, mutta mentiin silti. Ja hyvä kun mentiin! Lue lisää

Kävin keskustelun työssäoppijan kanssa, joka on elänyt puolet minun elämästäni. 22. Nuori minuun verrattuna, mutta hyvinkin hereillä ja tietoinen tästä maailmasta. Hän halusi kuulla asioita ensimmäisestä pitkästä vaelluksestani. Asioita, joita en ole hetkeen miettinyt. Lue lisää

On pakko hehkuttaa! Oli niin hieno vaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa (taas kerran), ettei meinaa ajatukset pysyä arjessa ensinkään.

Vaellusporukka

Avotunturit ja aurinko hellivät ensimmäisenä hiihtopäivänä!

Lue lisää

Olen tehnyt monenlaisia hommia elämäni aikana. Ehkä etsin omaa unelmatyötäni poissulkemismenetelmällä, en tiedä. Ainakin yhden olen huomannut; sovin paremmin itsenäiseksi yrittäjäksi, kuin yhdeksästä viiteen puurtajaksi. Lue lisää

Yhä useammin huomaan toppuuttelevani ihmisiä, jotka haluavat ensimmäiselle vaellukselle ilman edes yhden yön maastoreissukokemusta. Yritän olla kannustava, mutta samalla tuntuu, että torppaan harrastuksensa alussa olevan haaveet eeppisestä reissusta. Lue lisää

Tänään tuli mieleen se vanha lasten rallatus, missä kierrellään ympäri maailmaa leipää ja piimää laukussa. Jos mua hiukkasen onnistaa, niin uuden ystävän saan, siinä lauletaan.

IMG_20190222_163912_301

Kerjuulla. Kuvasi Annukka.

IMG-20190222-WA0007

Pakkohan sille oli antaa. Kuvasi Annukka.

On aika hassua, miten innoissaan aikuinen ihminen on pieneltä kuulostavasta asiasta. Tutustuin instagramin kautta hirveän mukavaan ihmiseen ja tänään me retkeiltiin yhdessä tuntikausia. Instagramin kautta. Some ei ole läpeensä paha asia!

Aikuisuus (kai tämä sitä on) on jotenkin hankalaa aikaa solmia uusia ystävyyssuhteita. Toisaalta helppo, mutta jotenkin kaikilla on jo ne omat kuviot. Sitä miettii onko liian tungetteleva, voiko sanoa jotain, kysyä omaan tyyliinsä aika suoria kysymyksiä. Kehtaako ehdottaa, että mennään pian uudestaan, kun oli niin mukavaa. Ja kun on jo niin vanha, ei oikein osaa olla muunlainen kuin se, mikä on jo.

Tänään kuitenkin hiihdeltiin Ruotsinsuolla. Hanki kantoi, Mosku veti ja kerjäsi kahvitauolla herkkuja. Lammen jää mourusi. Käytiin vielä ihmettelemässä Synninlukon jäämuodostelmia. Molemmat paikat on Jämsässä.

LRM_EXPORT_516393674646776_20190222_160317599

Mosku ei suotta vierasta. Ihastus oli molemminpuolista. Mosku näyttää kuulemma kuvissa pienemmältä kuin livenä!

Paljon nauratti tänään, tuntui kuin ois tunnettu kauemminkin.

”Nähdään taas instassa!”

Mietin tänään, että tekisi mieli kirjoittaa välillä muustakin kuin vaelluksista. Sitten mietin, ettei teitä kiinnosta. Sitten mietin, miksi kirjoitan koko blogia. Tämä on minulle harrastus, työt on erikseen. En minä muidenkaan tekemisieni kiinnostavuutta halua vieraille selitellä.

Olen tainnut ottaa koko blogin liian vakavasti. Haluan palauttaa tämän takaisin siihen vanhaan kunnon päiväkirjamaisuuteen, jollaisena ensimmäisen blogini aloitin vuonna 2008. Se kertoi elämästä kaikkine iloineen ja suruineen.

Joten jatkossa tämä blogi sisältää vähän monipuolisemmin otteita elämästäni. Lue lisää

Tuttavallisesti sanotussa Parispulkassa on monia hyviä puolia: keveys, pinottavuus, helppo huoltaminen ja hinta. Itse olen hiihtänyt kyseisen ahkion kanssa viime talvena noin viisi viikkoa, enkä vaihtaisi enää lasikuituahkioon. Makuja on kuitenkin monia, enkä väitä, että kaikki ovat kanssani samaa mieltä.

Olen iloinen, että olen päässyt kokeilemaan monenlaisia ahkioita! Ensimmäisen ahkioni tein pitkästä pilkkipulkasta, johon ompelin kangasosat ja tein kaiken alusta loppuun asti itse. Vetovaljaina toimi armeijan ylijäämäkaupasta ostettu tetsari, joka myös hoiti hommansa moitteettomasti. Ihan harmittaa, etten ole säästänyt noita varusteita, vaan laitoin kiertoon. Seuraava kokeilu on toivottavasti pian: ystävä tekee meille juuri ahkiota hiilikuidusta. Odotan jännityksellä!

Ahkio metsässä

Ristikkäisaisat ovat paras valinta metsämaastoon; kääntyminen ja mutkitteleminen on helppoa.

Tässä on raporttia siitä, miten voi tehdä itse suht helposti parispulkkaan ristikkäisaisat kaupasta löytyvistä materiaaleista. Lasikuidun sijaan on nyt käytetty alumiiniputkea, joka on edullista verrattuna lasikuituun, mutta kestää kuitenkin hyvin. Tätä kokonaisuutta on testattu ja hyväksi havaittu! Lue lisää

Tämä talvi yllätti. En yleensä sairastele, mutta nyt olen saanut oikein täyslaidallisen. Sen takia retkikuvat ja -kuulumiset on olleet vähissä. Lue lisää

Yhteistyössä Treeline

Kävin joku aika sitten Treeline liikkeessä lumiturvallisuusluennolla ja ihastuin paikkaan. Niin ei käy minulle koskaan ja nyt kävi. Siis että tykkäisin jostain kaupasta. En pidä shoppailusta, koska kaupoissa on aina ahdasta, tungosta ja liikaa hälinää. Yleensä suoritan ostosreissuni ajatuksella, että äkkiä sisään, tarvittavat kamat kassalle ja mahdollisimman pian ulos. Lumiturvallisuusillassa oli ihan sairaasti sakkia, mutta paikka ihastutti silti. Oli päästävä uudestaan rauhallisempana päivänä. Lue lisää