Miksi yksin?

Älä koskaan lähde yksin tunturiin! Tuo lause sanotaan kaikissa vaellusohjeissa. Miksi sitten menen? Ja vielä talvella, kun olosuhteet ovat ankarat. Ja niin pitkäksi aikaa kerralla.

20160404_193614

Kebnekaisen reissulta parin talven takaa.

Opin niin paljon ensimmäisen kuukauden yksinvaellukseni aikana, että jäin koukkuun. Opin huolehtimaan itsestäni niin henkisesti kuin fyysisestikin. Opin tunnistamaan milloin voimat hiipuu, miten fyysisen kivun saa siirrettyä pois mielestä, miten nälkäkiukun voi ennaltaehkäistä. Opin hurjan määrän vaellustaitoja, niistä tuli rutiineja, jotka ovat syvällä lihasmuistissa. Opin tekemään ratkaisuja ilman toista, jolta saa kannustusta tai kritiikkiä. Opin myös sen, että luontoa on kunnioitettava. Sitä on turha uhmata, vaan on kuljettava täysin sen ehdoilla.

Talvivaelluksella haluan oppia talvitaidot samalla tavalla. Tiedän ja osaan jo paljon, mutta kuukausi yksin antaa monen vuoden edestä oppia. Haluan olla ihminen, joka voi lähteä koska tahansa pelkäämättä, mutta silti ymmärtäen omat kykynsä ja rajallisuutensa.

IMG_0798

Elämää kylmässä.

Ehkä se on jonkinlaista kunnianhimoa. En kaipaa kunnioitusta muilta, vaan tämä on ihan itseäni varten. Haluan kehittyä, olla hyvä siinä mitä teen. Haluan tuntea pakkasen poskipäilläni, tuntea kehon lämpenevän untuvapussiin kömmittyä, juoda höyryävän aamukahvin aamu toisensa jälkeen samalla tavalla puoliksi makuupussissa kyyhöttäen.

Ehkä keksin jotain uusia niksejä rutiineihin, ehkä löydän itsestäni uusia pisteitä, joita painamalla saan lisää voimia väsymyksen hetkellä. Saatan myös kohdata vastoinkäymisiä, oppia toimimaan niiden kanssa, oppia luovuttamaankin jos on pakko.

Mutta eniten haluan nähdä valkoiset tunturit ja saada hassun rusketuksen!

IMG_0818

Iloinen uudesta väristä naamassa.

8 Comments on “Miksi yksin?

  1. Juuri ensimmäisen viikon kestävän talvivaelluksen tehneenä ihastuin hommaan todella! Se tunne kun pitkän päivän jälkeen kömmit hytisevänä kylmään makuupussiin ja hetkessä on lämmin, sekä aamulla kun heräät raikkaan ilman ansiosta todella hyvien yöunien jälkeen keittämään aamukahvit ja puuron on mahdottoman mukava tunne! Mukavaa reissua!

    Tykkää

  2. Hienoa luettavaa. Osin omia ajatuksianikin, jotka ovat vielä niviisin asteella, mutta aikanaan… vielä testailen parvekeoloissa pakkasunia. Sinua on hyvä seurata, opin paljon ja pikkuhiljaa kokeilen mihin kaikkeen itse venyn, ihan itseni vuoksi, yksin.

    Tykkää

  3. Hyvää reissua! Omat sooloreissut ovat olleet viikon luokkaa max, mutta jo parin päivän retkillä huomaan pääseväni aivan eri levelille, kuin seurassa. Kaikki lähtee oman itsensä kuuntelemisesta, eikä sosiaaliset kontaktit häiritse. Kaikkea toimintaa ohjaa oma fiilis. Yksin mennessä voi toki käydä hassusti, mutta silloin otan kaiken paljon enemmän varman päälle kuin seurassa. Ehkä seura tuo jopa valheellista turvaa, Lisäksi, on tutkittu, että luonnon vaikutus verenpaineeseen on merkittävä nimenomaan yksin koettuna, ei seurassa.

    Tykkää

  4. Toteutat monen unelmaa. Olisi aika poistaa tuo sääntö yksin menemisessä tunturiin. Viime vuosina olen tavannut reippaita yksinäisiä naisia vaelluksella, joilla tarvittavat taidot hallinnassa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: