Havaintoja tunturista

Pakkanen oli tehnyt rukkasen peukalon kokoisia jääkiteitä tunturikoivuihin. Ne helisivät äänen kanssa alas ja vaelsivat tuulen mukana pitkin hangen pintaa.

Seurasin ketun jälkiä. Ei sekään ollut kiirehtinyt. Oli käynyt joka mättäällä tutkimassa, nälkäinen varmaan.

Hiihdin palsasuolle. Jokainen mätäs oli kumpu, lumen ja tuulen yhdessä tekemä. Hauskaa miten erilainen sama paikka voi olla eri aikoina. Syksyllä kummut hohtavat oranssinkeltaisena hilloista, nyt ne kimmelsivät pakkasen ja auringon johdosta valkoisina.

Hiihdin joen yli. Huomasin sen olleen joki vasta kun olin jo rannalla. Hurjat kuohut oli taipuneet ja tasoittuneet. Mitään ei kuulunut.

Tein jäljen hangelle. Sukseni ja ahkioni teki vähän mutkittelevan, pitkän jäljen, jonka näki kaukaa. Seuraava tuisku sen peittää. Niin merkityksetön olen tunturituulille. Tietäisivätpä miten paljon ne minulle merkitsevät!

Huomaan olevani tyytyväisin hiihtäessäni pitkää ylämäkeä. Tiedän, että ylhäältä näkee kauas. Ehkä siksi en tykkää lasketella rinteitä alas. Sieltä ei näe mitään ja siellä on yleensä kylmempääkin.

Ihanaa kun ei ole kiire! Nautin ja annan itselleni aikaa imeä kaikki tämä syvälle mieleeni. Katson ja ihmettelen, mietin ja suunnittelen. Kehittelen uusia juttuja.

Kaipaan rukkasia, joiden peukalon ulkosyrjä on tehty nenän pyyhkimistä varten.

4 Comments on “Havaintoja tunturista

  1. Olen jo kauan miettinyt ja suunnitellut nenän tyhjennyslaitetta vaellukselle. Toisaalta ei saa olla niin kiire ettei ehdi pyyhkimään nenää ihan perinteisesti. Toinen vastaava juttu on silmien veden vuotaminen. Kiireetöntä vaelluksen jatkoa 😊

    Liked by 1 henkilö

  2. Meillä nenän tyhjennys on ratkaistu, siten että pyyhimme ns. hihaan ja koska tämä on äidin mielestä kiellettyä ja takkia hankala pestä joka hiihtolenkin jälkeen niin olemme neuloneet ns. ”irtohihat” ”lapasen varret” (koko 0-10cm) soirot takin värisestä langasta jotka rukkasen jatkeena käsivarressa. Näitä on helpompi pestä kuin koko takkia. Tyristys sallittu kun pysähdytään! Niistimet ei ehkä hehkeen näköiset, mutta kaamoksessa ja pimeän lenkeillä menettelee!

    Liked by 1 henkilö

  3. Olen niin kateellinen niin kateellinen mutta pohjoseen tulen minäkin ensikuussa. Tämä lapinhulluus on sellainen tauti ettei siitä eroon pääse eikä kela korvaa edes konjakkia joka sitä hiemän lievittää silloin tällöin otettuna. Tsemppiä ja aurinkoisia päiviä.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: