Kokemus?

Retkeilyvarusteiden tuoteselosteita lukemalla en tiedä muuta kuin pintaraapaisun. Tulen vain janoiseksi. Haluan itse kokeilla, tietää omalla kokemuksella miten mikäkin varuste toimii erilaisissa maastoissa, olosuhteissa, vuodenaikoina.

Haluan nähdä oman reaktioni, tunkea tapahtumat lihasmuistiin, kun myrsky nousee, kun on nälkä ja jano tai kun polveen sattuu joka askeleella. Kun joki on liian vuolas ylitettäväksi, murku sellainen, että siitä voisi leikata kiehisiä.

Mitään en opi ilman, että saan sen itse kokeilla. Mitään en halua muille neuvoa tai opettaa, ellen ole sitä hyväksi itse kokenut.

Lihasmuisti. Maalaisjärki. Persnahka. Tuo kolmikko yhdistettynä on minulle kokemus.

Rakastan sitä tunnetta, kun tajuan itse jotain reissun päällä. Mietin, että tämänhän voisikin tehdä näin, miksei kukaan ole vinkannut aiemmin. Kun huomaan kehoni reaktiot eri tilanteissa, olen nukkunut omassa makuupussissani niin monta yötä niin monessa lämpötilassa, että tiedän tulenko hikoilemaan tai palelemaan. Tiedän mikä maistuu aamulla, mikä rituaali on iltaisin varmin unentuoja, mikä vessapaperi maatuu nopeiten, millä puukolla mihinkin erämaahan, kansallispuistoon tai laavulle lähden. Mikä kerrasto mihinkin säähän, mitkä sukat ei valu, milloin kannattaa pitää tauko, milloin muuttaa suunnitelmia.

Välillä mietin osaanko tarpeeksi. En usko, mutta osaan paljon. Hyväkin olen, mutta valmis en koskaan.

Jokainen reissu tuo lisää kokemusta.