Mietteitä jokamiehenoikeuksista

Jokamiehenoikeuksien ansiosta suomalaisilla on erityinen luontosuhde. Saavutetuista oikeuksista on vaikea luopua, oli kyse mistä tahansa. Olen ihmeissäni seurannut kirjoitteua aiheen ympärillä. Jokamiehenoikeudet halutaan Unescon maailmanperintölistalle, mutta jotkut metsänomistajat haluaisivat rajoittaa oikeuksia koskemaan pelkästään valtion maita. Jotkut taas haluaisivat rajata oikeudet koskemaan vain suomalaisia.

Jokamiehenoikeuksilla saa leiriytyä ja retkeillä vapaasti.

Oikeudet ovat olleet meillä aina, joskus paljon laajempinakin kuin nyt. Ennen oikeuksien piiriin kuului metsästys ja kalastuskin. En haikeile moisten etuuksien perään, metsästys- ja kalastuslupamaksuilla tehdään tärkeää työtä. Keskustelua seuranneena olen kuitenkin vähän huolissani oikeuksistani.

Tietämättömyyttä riittää niin retkeilijöillä, kuin maanomistajillakin. Olen törmännyt pääsy kielletty kyltteihin rannoilla ja metsissä, tullut häädetyksi sienimetsästä, olen myös sammutellut kotimaisten retkeilijöiden jäljiltä luvattomia nuotioita ja kerännyt roskia ihan suomalaisten jättäminä. Toisaalta ymmärrän maanomistajien huolen nyt, kun retkeilyn suosio on kasvanut räjähdysmäisesti.

Oikeastaan näen yhden ainoan vaihtoehdon. Osataan käyttäytyä metsässä! Jos metsä ei ole oma, ollaan siellä aina vierailulla. Kerätään muidenkin roskat maasta, pidetään paikat kunnossa, eikä poltella tulia missä sattuu.

Roskakasa Muotkatunturin erämaassa.

Kansallispuistot ovat aina luonnonsuojelualueita, joissa säännöt voivat olla erityisen tiukat, luonnonpuistoissa vieläkin tiukemmat. Kunnioitetaan sääntöjä. Retkeilijä voi esimerkillään luoda innostuneen ilmapiirin vieraisiinkin, räikeisiin ongelmatilanteisiin pitää puuttua heti, eikä valittaa jälkikäteen somessa. Autiotuvanvaltaajille voi nätisti vihjaista, että oletteko kuulleet, että rinkat jätetään ulkopuolelle, eikä tulia polteta kamiinassa pitkin yötä.

Koko rinkkaa ei tarvita sisällä.

Jokamiehenoikeudet ovat lista asioista, joita saa tehdä, mutta myös asioista, joita ei saa tehdä. Tuo jälkimmäinen osio jää monelta huomioimatta. Vieraan omistamassa metsässä ei voi rakentaa havulaavua, poltella nuotioita (ei edes niitä pieniä kynsitulia), eikä roskia saa haudata kivenkoloon.

Pidetään metsät siistinä.

Jokamiehenoikeudella saat:

• liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä
• ratsastaa
• oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja
• veneillä, uida ja kulkea jäällä
• onkia ja pilkkiä
  • onkiminen ja pilkkiminen on kielletty joissakin vesistöissä (mm. vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet).

Jokamiehenoikeudella et saa:

• haitata maanomistajan maankäyttöä
• kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla
• kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita
• ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta
• ottaa sammalta tai jäkälää
• tehdä avotulta toisen maalle
• häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla
• roskata ympäristöä
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa
• häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia
• häiritä eläimiä
• kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
• päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle
• pitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella
• pitää koiraa kytkemättömänä 1.3. – 19.8. välisenä aikana

(Lähde: Luontoon.fi)

Kansallispuistojen autiotuvat eivät ole matkailupalveluja tarjoavien yritysten käyttöön, vaikka tähänkin olen törmännyt moneen otteeseen. Ihan oli suomalaiset oppaat kaikilla näkemilläni kerroilla. Ikävimmällä kohtaamisella kuulin oppaan kertovan asiakkaille, ettei sitä saunamaksua tarvitse maksaa, ei niitä kukaan vahdi… Ei siis laiteta kaikkia väärinkäytöksiä ulkomaalaisten turistien piikkiin.

Vaikka koira olisi miten kiltti ja tottelevainen, se on pidettävä kiinnipitoaikaan kiinni. Kansallispuistoissa AINA.

Itse arvostan jokamiehenoikeuksia suuresti ja toivon, ettei niitä rajoiteta millään tavalla. Toivon ainoastaan sitä, että muistaisimme olla pitämättä niitä itsestäänselvinä käyttäytymällä luonnossa siivosti. Silloin oikeudet pysyvät ja luontokin kiittää.