On ihanaa olla Heretyssä töissä. Ihan kuin olisi ikioma kansallispuisto. Kamala kiire on ollut koko toukokuun, on meinannut vähän stressiäkin pukata, mutta onhan tuo linnunlaulu ja puisto aika rentouttava työympäristö…
Viime viikolla saatiin kutsu osallistumaan ohjattuun hyvinvointiretkeen. Lähtö oli kuudelta, juuri kun kahvila meni kiinni. Vähän väsytti, eikä oikein tehnyt mieli lähteä, mutta mentiin silti. Ja hyvä kun mentiin! 
Olin ennakkoluuloinen. Edellinen Metsämielikävely, johon olin osallistunut, ei minua rentouttanut. Päinvastoin! Minulla oli vähän vaivautunut olo koko ajan. Johtui varmaan siitä, etten tuntenut korkealentoisia harjoituksia oikein itselleni sopiviksi. En osannut viskata huoliani pilvenhattaralle ja katsoa niiden lipumista taivaanrantaan, enkä tiennyt kuinka voin olla miettimättä pahoja asioita, jos kuvittelen niiden olevan aaltoja, jotka menevät koko ajan kauemmas. Olen liian realisti, jalat maassa, ehkä liian käytännönläheinen. Vähän hippi silti, mutta silleen kivalla tavalla.
No tämä kävely, jolla nyt olin, olikin ihan muuta toista! Harjoitteet olivat kuin tehty minulle; tavalliselle, ei liian hipille väsähtäneelle stressihirviölle. Yhdessäkin kohtaa meidän piti tutkia tarkkaan jotain luontokappaletta, enkä usko aiemmin huomanneeni yhdessä kivessä niin montaa erimuotoista jäkälää. Ja kun piti etsiä itselleen mieluinen paikka ja vaan olla siinä, minä löysin kalliosta ihan minun muotoisen kuopan, johon melkein nukahdin!
Olin sen retken jälkeen kuin uudestisyntynyt.
Viime viikonloppu oli aivan erilainen, mutta metsässä sekin. Vedin kaksi yöseutua kestävän vaelluskurssin Isojärvellä. Porukka oli jotenkin ihan superhauska, naurua riitti koko reissun ajan. Rentouttavaa sekin. Välillä täytyy nauraa, vaikkei olisi mitään syytäkään.
25.-26.5.on Isojärven kansallispuistossa hyvinvointiteema. Tarjolla monenlaista ohjelmaa, kuten metsäjoogaa, hyvinvointikävelyitä, kalevalaista jäsenkorjausta ja villiyrttisaunan pehmeitä löylyjä. Katso lisää Erätaival nettisivuilta ja tule Isojärvelle voimaan hyvin!
Kuukausi yksin erämaassa 
Rehellinen juttu. Mua ei sais lähtemäön mihinkään ohjattuun ”nyt rentoudut tai itket ja rentoudut” hommeliin. Ja kaikki jooga hommelit lähinnä huvittaa mua. Mutta tiedän niin hyvin tuon jutun kun löytää itsensä kokoisen kolon jossa on hyvä vaan olla. Mä osaan rentoutua vain yksin, tuntureille hyräillen. Syssymmällä taas, vähintään kuusi viikkoa tunturissa yksin. Jos se ei anna mulle mitään niin myyn teltat rinkat ja kaiken muun 😆
TykkääTykkää