Kuukausi yksin erämaassa

Porojen poluilla Paistunturin erämaassa

Erämaissa vaeltaminen on minulle kaikkein rakkainta. Pidän siitä, etten ole sidottu johonkin tiettyyn reittiin, eikä aina tarvitse tietää tarkkaan missä yönsä viettää. Kun sopiva paikka tulee vastaan, voi teltan laittaa siihen. Erämaassa vastaan voi tulla mitä tahansa, jokainen askel on seikkailu. Askel kerrallaan kohti tuntematonta.

Paistuntureilla kaikki kelit viikossa

Huhtikuun ekan viikon perinteinen hiihtovaellus tehtiin taas alkuperäisellä kokoonpanolla ja kohteena oli Paistunturin erämaa.

Fjellun putous – Kevon reitti Kenestuvalle (9)

Ihmettelin illan mittaan Fjellun meininkiä. Paikkaan oli rakennettu useita nuotiopaikkoja pöytineen ja penkkeineen, oli kaksi huussia, kaksi katosta, joissa oli telttojen alle laitettavia puisia lavetteja. Paikalle valui koko ajan lisää porukkaa ja lopulta siellä oli varmaan kymmenen telttakuntaa…. Lue lisää

Kuoppilasjärvi – Erttetvarri – Paistunturit (7)

Kuoppilasjärven tuvalla oli kaksi kokeneemmassa iässä olevaa naisihmistä ja ihana pystykorvainen koiruus. Kuulin mahtavia tarinoita menneistä vaelluksista ja pojasta, joka oli soutanut hirmuisen matkan lemmikkihamsteri veneessään. Meillä oli mukava ilta! Ikä on vain numeroita, kun sattuu hyvä porukka… Lue lisää

Vetsijoki – Vetsikko – Kuoppilasjärvi (6)

Joen rannassa olin hetken suorastaan kauhuissani. Joki oli ihan hirvittävän vuolas, piti kovaa ääntä ja oli leveämpi kuin olin kuvitellut. Vastarannalla olevalle Vaisjoen kammille kuitenkin olisi päästävä. Sieltä oli ajatus jatkaa matkaa Ailigakselle ja laskeutua Utsjoelle. Koska kaikki… Lue lisää