Vuokraa retkeilyvarusteet toisilta retkeilijöiltä tai anna vuokralle omasi!
Kun muut virittelivät majoitteitaan Rautulammen maastoon, hiihdin yksin ylös tunturiin katsomaan illan väriloistoa. On ihanaa nähdä päivän painuvan mailleen, seurata illan viimeisiä oranssinsävyisiä auringonsäteitä korkeimpien tuntureiden rinteillä. Sitten taivas muuttuu pinkinvioletiksi. Samaan aikaan vastakkainen ilmansuunta aloittaa oman näytöksensä. Tulee oranssi ja hehkuva punainen.
Tämä talvi yllätti. En yleensä sairastele, mutta nyt olen saanut oikein täyslaidallisen. Sen takia retkikuvat ja -kuulumiset on olleet vähissä.
Satakaksitoista päivää. Tuntuu syntisen paljolta. Silti vähän ahdistaa se ajatus, ettei kalenterissa ole loppuvuodeksi yhtään varmaa Lapin reissua.
En kerro reittiä, olen ärsyttävä. Paljastan vain että se kulkee porojen polkuja pitkin erämaan kauneimmille paikoille. Tulen aina iloiseksi, kun pääsen näyttämään itselle rakkaat maisemat uusille ihmisille.
Kun olen pidempiä aikoja yksin, opin mikä minulle on tärkeää. En minä ole vain nautiskelemassa, olen etsimässä vastauksia. Olen laittamassa pään sisällä epäjärjestyksessä olevat palat paikoilleen. Viimeksi, kun istuin yksin tämän saman tuvan penkillä, olin raahannut rinkkaa selässäni… Lue lisää
Minulta on kysytty monta kertaa, eikö sinulla ole tylsää yksin siellä tunturissa. Kun ei edes kalavehkeitä ole mukana. Ei kuulkaa ole!
Kun reitti muuttuu tutuksi, voi keskittyä muuhunkin kuin kartalla pysymiseen.
On kulunut pari viikkoa siitä, kun palasin viikon vaellukselta Kaldoaivista. Olen miettinyt reissua paljon. Joskus asioita täytyy sulatella.
Sain suunnitella Suomen Latu Kiilopäälle ohjelmaa ja lopulta päädyin vetämään naisten tunturivaelluskurssia Kekkosen puistoon.
Huhtikuun ekan viikon perinteinen hiihtovaellus tehtiin taas alkuperäisellä kokoonpanolla ja kohteena oli Paistunturin erämaa.
Halusin kulkea vanhan ”postipolun”. Tiedän, ettei se oikeasti ole postipolku, mutta se ei ole nyt asian ydin. Polku on kuitenkin vanha ja olin kiinnostunut näkemään sen mutkat ja kiventaukset. Olin aiemmin kuullut polusta pelkkää hyvää. Myös heinäkuinen reissu… Lue lisää
Pääsin ystävällisen autoilijan kyydillä Nuorgamista Pulmankiin maastopyöräreitin lähtöpisteeseen. Paikkaa piti vähän haeskella, sitä ei oltu merkattu millään ja minun karttani oli 1:100 000. Lopulta gps näytti oikean paikan ja pääsin nostamaan rinkan taas selkään. Se painoi ihan kiitettävästi… Lue lisää
 | Hannele Kämäräinen: Kuka kaipaa ulkoilureittejä? |
 | Asko Ristolainen: Niksejä talvivaellukselle |
 | Minna Jakosuo: Retkeilijän vastuu |
 | Liisa Holm: Retkeilijän vastuu |
| Hannele Kämäräinen: Varustelista vaellukselle |
Kuukausi yksin erämaassa 
Viimeisimmät kommentit