Kuukausi yksin erämaassa

Porojen poluilla Paistunturin erämaassa

Erämaissa vaeltaminen on minulle kaikkein rakkainta. Pidän siitä, etten ole sidottu johonkin tiettyyn reittiin, eikä aina tarvitse tietää tarkkaan missä yönsä viettää. Kun sopiva paikka tulee vastaan, voi teltan laittaa siihen. Erämaassa vastaan voi tulla mitä tahansa, jokainen askel on seikkailu. Askel kerrallaan kohti tuntematonta.

Hiihto makkaralla ja ruisleivällä

Kun saman päivän aikana hiihdin avotunturissa, tunturikoivikossa ja lopulta ikivanhojen mäntyjen ja kelojen rytmittämässä metsässä, tajusin taas sen, mikä siinä paikassa puoleensa vetää. En tiedä monipuolisempaa paikkaa vaeltaa.

Muotkalla värejä etsimässä

Viisi päivää seikkailin kymmenen asiakkaan kanssa Muotkatunturin erämaassa. Olimme vähän liian aikaisin liikkeellä ruskaa ajatellen, mutta värejä löytyi. Niitä oli tuntureiden väleissä, ylängöillä, soilla ja sammalikoissa.

Viikko Kaldoaivin erämaassa

On kulunut pari viikkoa siitä, kun palasin viikon vaellukselta Kaldoaivista. Olen miettinyt reissua paljon. Joskus asioita täytyy sulatella.

Kaldoaivin erämaassa 2016

Ennen varsinaista yksinvaellusta vietin 7 päivää ja 7 yötä Kaldoaivissa. Mukanani oli kaksi asiakasta, joille opetin erämaassa vaeltamista ja kaikkea mikä siihen liittyy. Jos nyt vielä oli ennestään epäselvää, niin kyllä, olen eräopas. Tai mielummin sanoisin itseäni retkeilyn… Lue lisää