Vuokraa retkeilyvarusteet toisilta retkeilijöiltä tai anna vuokralle omasi!
Mennyt talvi oli kertakaikkiaan ihana! Lunta oli joka puolella Suomea ja koronan kokoontumisrajoitukset hellittivät sen verran, että sai tehdä töitä talvivaeltamisesta kiinnostuneiden ihmisten parissa. Maastoöitä kertyi ihan kiitettävästi. Täydellistä! Vedettiin talvivaelluskursseja pariin otteeseen Isojärvellä, sitten Leivonmäellä ja Salamajärvellä…. Lue lisää
Viikko Kekkosen kansallispuistossa tuli tarpeeseen.
Kun muut virittelivät majoitteitaan Rautulammen maastoon, hiihdin yksin ylös tunturiin katsomaan illan väriloistoa. On ihanaa nähdä päivän painuvan mailleen, seurata illan viimeisiä oranssinsävyisiä auringonsäteitä korkeimpien tuntureiden rinteillä. Sitten taivas muuttuu pinkinvioletiksi. Samaan aikaan vastakkainen ilmansuunta aloittaa oman näytöksensä. Tulee oranssi ja hehkuva punainen.
Kun saman päivän aikana hiihdin avotunturissa, tunturikoivikossa ja lopulta ikivanhojen mäntyjen ja kelojen rytmittämässä metsässä, tajusin taas sen, mikä siinä paikassa puoleensa vetää. En tiedä monipuolisempaa paikkaa vaeltaa.
Kuukausi yksin laittoi alulle niin paljon muutoksia elämässäni, että kaiken sen tajuaminen ja kansien väliin kirjoittaminen ei ole helppoa.
Kotakönkään laavussa nukutun yön jälkeen matka jatkui Padagovaa kohti. Polku luikerteli kallioiden päälle ja turkoosinsininen joki loisti vieressä. En usko koskaan nähneeni niin kauniin väristä vettä!
Ajatus oli viettää viisi vuorokautta vaeltaen Kiilopäältä Sokostille ja takaisin, mutta kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Löysin itsestäni uusia ulottuvuuksia; polven.
 | Hannele Kämäräinen: Kuka kaipaa ulkoilureittejä? |
 | Asko Ristolainen: Niksejä talvivaellukselle |
 | Minna Jakosuo: Retkeilijän vastuu |
 | Liisa Holm: Retkeilijän vastuu |
| Hannele Kämäräinen: Varustelista vaellukselle |
Kuukausi yksin erämaassa 
Viimeisimmät kommentit